Fiiliksiä Hongkongiin lähtemisestä

Heippa!
Tämä blogi herää taas eloon vuosien hiljaisuuden jälkeen, kun sunnuntaina muutan puoleksi vuodeksi Hongkongiin vaihto-opiskelemaan. Samalla blogin ulkoasu päivittyi ja pinkki taustaväri muuttui sinisen sävyihin.

Pitkän harkinnan jälkeen päätin, että jatkan kirjoittamista samalle alustalle. En siivonnut vanhoja postauksia, vaikka löysin paljon kirjoitusvirheitä, ei niin imartelevia kuvia ja muuta noloa sisältöä. Blogi toimi Australia-vuosien ajan eräänlaisena päiväkirjana, joten sisältöjen poistaminen tai muuttaminen tuhoaisi osan muistoista. Sitä paitsi turhaan ehkä häpeilen vanhoja kirjotuksiani, koska just noiden juttujen ja vuosien takia oon tämmönen kun nyt oon.

Veikkaan, että blogi toimii lähinnä kuulumisten päivittelyyn perheelle, ystäville ja muille kiinnostuneille, mutta koska blogin suosio oli yllättävän suuri silloin 2014, ajattelin päivittää kiinnostuneille lyhyesti mitä nykyään puuhailen.

Viime vuoden best nine Instagramista

Australiasta paluun jälkeen en päässyt liikuntatieteelliseen, mutta opiskelin liikunta-alaa Varalan Urheiluopistossa liikunnanohjauksen peruskurssin verran. Jatkoin ryhmäliikunnan ohjaamista ja tein siitä itselleni ammatin.

Vuonna 2016 aloitin journalismin opinnot Haaga-Heliassa. Olin jo liikuntatieteelliseen hakiessani ajatellut, että urheilutoimittajan työt kiinnostaisivat minua. Nyt kolmannen vuoden opiskelijana en enää ole varma, onko urheilutoimittaja tulevaisuuden ammattini, vai hakeudunko muihin media-alan työtehtäviin. Kirjoitan freelancer-toimittajana treenijuttuja Fit-lehdelle, joten treenien ja kirjoittamisen yhdistäminen on onnistunut toistaiseksi mukavasti.

Vaihto-opiskelukohteekseni valikoitui Hongkong. Ykköskohdemaani olisi ollut luonnollisestikin Australia, mutta koska koulullani ei ollut journalismin koulutusohjelmalle sopivaa kohdetta Ausseissa, valitsin yhden lempikaupungeistani Aasiassa. Hyvän sijaintinsa vuoksi Hongkong on hyvä kohdemaa tällaiselle reissaamista rakastavalle.

Odotan viiden kuukauden reissultani paljon. Suomeen jää paljon tärkeitä asioita kuten perhe, poikaystävä, kaverit ja kaksi ihanaa työpaikkaa. Onneksi moni tuttu on tulossa moikkaamaan Honkkariin ja jatkan freelancerina kirjoittamista vaihdosta käsin. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että suurin haasteeni tulevan puolen vuoden aikana on jumppaohjausten jättäminen, mutta siitä luultavasti selvitään.

Olen siis lähdössä reissuun melko positiivisin, mutta haikein fiiliksin. Mutta nyt jatkan pakkaamista ja uhmaan Aapeli-myrskyä kirjastovisiitin verran.

Palataan asiaan!
Marissa

Kommentit