Kuinka päädyin au pairiksi Australiaan

G'day! Multa udellaan kovasti miten oon ajautunu au pairiksi ja miksi just Australiaan, ja kuinka löysin tän perheen, joten ajattelin nyt kirjottaa ihan oman postauksensa tästä aiheesta :)

Alun perin mun oli siis tarkotus lähteä jenkkeihin au pairiksi. Sinne on laitonta lähteä omin päin, ja näin ollen kävinkin erään järjestön haastatteluissa, täytin valtavan nivaskan papereita, kävin lääkärintarkastuksissa ja passikuvissa, pyysin suosituksia tutuilta, soitin kolmeen eri neuvolaan saadakseni rokotetiedot jnejne. Käytin ihan valtavasti aikaa ja vaivaa (ja jonkun verran rahaakin) tohon hommaan, ja loppujen lopuksi sain paperit lähetettyä takaisin järjestölle. En nyt edes jaksa selittää mitä kaikkea tossa meni päin honkia ja mäntyjä ja kaikkia muitakin puita, mutta lopputuloksena oli se, että mulla meni aivan täysin hermo ainakin ton kyseisen järjestön toimintaan. Yhtenä iltana laitoinkin sit vaan ilmoituksen aupair-world.net -sivustolle, että etsin host perhettä.

Sivustolla saa ilmoittaa itse maat, jonne voisi lähteä. Itse valitsin Australian lisäksi Espanjan, Ison-Britannian ja Ruotsin. Ruotsin karsin kuitenkin jo alle viikon jälkeen, sillä vaikka sieltä yhteyttä ottaneet perheet vaikuttivat aivan ihanilta Ruotsi tuntui sijaitsevan aivan liian lähellä Suomea... Espanjasta sain valtavasti yhteydenottoja, mutta päätin lopulta, että haluan englanninkieliseen maahan. Top2 perheet olivatkin aivan mahtavalta kuulostava perhe Lontoosta ja tämä Brisbanen perhe, jonka luona nyt asustelen. Tein monta pros and cons -listaa, joita kavereiden ja perheen kanssa kävin läpi ennen kuin tein päätökseni matkustaa Australiaan.

Australia on aina ollut jotain josta unelmoin! Jo yläasteella muistan ranskan tunneilla kirjoittaneeni esseen siitä, miten haluaisin matkustaa Australiaan ja mitä täällä tekisin. Aihe oli vapaa, enkä todellakaan mennyt sieltä missä aita oli matalin tuolla aihevalinnallani. Kaksi vuotta sitten Balilla löysin vielä jollain uudella tasolla kaikki surffimerkit ja tykästyin rentojen aussituristien positiivisuuteen ja ennenkaikkea tähän aksenttiin...<3 ja täällä hieman yli 2kk vietetyn ajan jälkeen en voi kuin todeta olevani erittäin tyytyväinen päätökseeni!!

Aupair-world toimi todella hyvin! Siellä au pairia etsineet perheet laittoivat viestiä, ja usein jos kaikki meni hyvin ja molemminpuolisten kysymysten ja vastausten jälkeen olimme edelleen tyytyväisiä päädyimme skypettämään perheen/vanhempien kanssa. Suosittelen lämpimästi au pairiksi haluavia tekemään pienen listan, johon kirjoittaa kysymykset joita haluaa potentiaaliselta host-perheeltään kysyä. Itse kysyin aina hieman lisätietoa siitä millaisia lapset ovat, paljonko palkkaa saisin, millainsessa talossa ja asuinalueella perhe asustelee, kuinka läheltä löytyy ruokakauppa/kuntosali/ostoskeskus, onko perheen auto käytettävissäni ja mitä kotitöitä multa vaadittaisiin.

Kaikki mun suomalaiset kaverit jotka lähti au paireiksi löysi perheensä noilta kyseisiltä nettisivuilta! Ja oikeastaan täälläkin kaikki mun ympäri maailmaa tulleet au pair -kaverit on yhtä poikkeusta lukuunottamatta bonganneet host-perheensä aupair-worldista. Toki kaikilla ei oo sit sen perheen kanssa ollutkaan asiat silleen miten skypetellessä sovittiin, ja tasaisin väliajoin facebookissa törmääkin au paireihin jotka etsivät uutta host-perhettä... Oon kuullut myös ihan suorastaan kauhutarinoita joiltain au paireilta, että suosittelisin kyllä pieneen varovaisuuteen jos netistä ilman järjestöä etsii perheen! Omalla kohdallani (melkein) kaikki oli kuitenkin kuten luvattiin ja annettiin ymmärtää :)

Hain Kelalta jotain spesiaalilupaa siihen, että mun kaikki etuudet säilyy vaikken Suomessa asukkaan hetkeen, ja täytin ulkoministeriön nettisivuilta jonkun lomakkeen, jossa kerroin että oon sit muuten muualla vuoden. Hoidettiin myös mamman kanssa vakuutus- ja pankkiasiat kuntoon. Ja niin edelleen ja niin edelleen, paljon kaikkea pientä ärsyttävää, mutta pakollista säätämistä :D

No, sitten hankin vaan lentoliput ja Australian governmentin sivuilta working holiday -viisumin. Se kävi todella helposti verrattuna esim. Kiinan viisumin hankitaan ! Netissä vaan täytettiin monisivuinen lomake viisumin hakemiseksi ja maksettiin se (muistaakseni n. 300€). Sivustolla lukee, että ilmoitus siitä onko viisumi myönnetty tulee 48h sisällä, mutta itse sain jo samana iltana sähköpostia, jossa mut toivotettiin tervetulleeksi Ausseihin! Ja viisumi on siis sähköinen, täällä immigrationin ihana mies vaan tsekkas koneelta että neidillä on lupa tulla maahan ja toivotti mut sydämellisesti tervetulleeks!

Oh, ja tänne tulevien kannattaa tutkia aikamoisen tarkkaan mitä tänne sa tuoda ja minkä verran! Australiassa ollaan tosi tarkkoja kaikkien määräysten kanssa. Koirat haisteli jokaikisen laukun ja ihmisen joka kentälle tuotiin tai sieltä vietiin, ja esimerkiksi ksylitolin maahantuonti on ehdottoman kiellettyä! Oikeastaan mikä tahansa kasvi- tai eläinkunnasta peräisin oleva tuote on kielletty. Tai noh, ainakin ruisleipää saa tuoda omaan käyttöön. Useimpia reseptilääkkeitä saa tuoda vaan max. 3kk satsin kerralla.

Yritin nyt kirjoittaa tästä tämmöisen lyhykäisemmän ja selkeälukuisen paketin (joka tosin venähtikin aika pitkäksi taas), mutta kyselkää ihmeessä jos haluutte tietää jotain muuta tästä becoming au pair -prosessista ! Nyt alan laittaa illallista valmiiksi, sit hoidan huomisen ruokailut ja tavarat kasaan ja alan jo jänskäämään! Aamulla suuntana nimittäin Zumba instructor training, eli huomisen jälkeen mulla on lisenssi zumbatuntienkin pitämiseen! Woopwoop, ihanaa viikonloppua kaikille! <3

(Kuvat: weheartit)