8 x kun Hongkong oli hassu

Tää postaus on ehkä tietyllä tavalla jatkoa tälle aiemmalle postaukselle, jossa pohdin Hongkongin ja Suomen eroja. Varsinaisia kulttuurishokkeja täällä ei ole tullut, ja siihen auttoi varmasti se, että Aasiassa ja Hongkongissakin oli tultu reissailtua useamman kerran aiemmin. Muutamia kummastuttavia juttuja on kuitenkin tullut vastaan.

1. Shampoonainen

Meillä on täällä asuntolalla ihana paikallinen siivoajanainen, joka osuu joka ikinen aamu mun aamupalahetken aikaan keittiöön siivoamaan. Naurattaa jo pelkästään se, että ihan sama olenko siellä ennen aamuseitsemää vai vasta 12 maissa, niin hän ilmestyy sinne hetken kuluttua myös.

Siivoaja ei puhu kuin kantoninkiinaa, joten kommunikointimme on lähinnä tervehdysten sanomista. Välillä hän saattaa kysyä minulta jotain kiinaksi ja osoittaa vaikka ruokaani samalla. Olen alkanut vastailemaan hänelle suomeksi, sillä se menee aivan yhtä mainiosti perille kuin englantikin. Eli ei laisinkaan. Hän on kuitenkin ihanan positiivinen ja kovin ahkera tyyppi.

Tämä kyseinen siivoaja jynssää keittiön monta kertaa viikossa. Katsoin ensimmäisellä kerralla, että hän käyttää oikein syväpuhdistavaa ainetta tasojen ja tiskialtaiden jynssäämiseen. Seuraavalla kerralla istuin hieman lähempänä ja näin että sanojen deep cleaning alla lukee shampoo. Hän siis jynssää tasot viikoittain syväpuhdistavalla shampoolla. Ei siinä, tuoksu on oikein mainio ja ainakin vaahtoa syntyy!

Rakentaessa täällä ei käytetä metallisia rakennustelineitä, vaan telineet tehdään käsin bambusta ja narusta tuonne päätähuimaaviin korkeuksiin asti.

2. Liikunta ja juoksenteleva naapurini

Oon aiemmin kirjoittanut, että paikalliset eivät harrasta hyötyliikuntaa juuri lainkaan. Jo pelkästään se ihmetyttää. Yhden kerroksen matkan etenee kovin paljon nopeammin portaita kävellen kuin hissillä, etenkin kun täällä on usein valtavan pitkät hissijonot.

Tässä kerroksessa, jossa asuntolassani majailen, asuu myös nuori paikallinen nainen, joka  aloitti pian tammikuun jälkeen taukojumpat, jossa hän juoksee asuntolan käytävää pitkin varvassandaaleissaan. Olemme huomanneet, että tämä tapahtuu aina tiettyihin kellonaikoihin, esimerkiksi tasan kello 18:30. Jos istumme keittiössä, josta on lasiovi käytävälle, hän saattaa kurkata kulman takaa, onko siellä ketään. Jos hän ei huomaa ihmisiä keittiössä, hän juoksee sen ohi käytävän päätyyn ja kävelee sitten muina miehinä takaisin. Jos hän taas näkee joitain, hän joko kääntyy kannoillaan ja palaa huoneeseensa, tai juoksemisen sijaan kävelee matkansa.

Liputan taukojumpan puolesta kyllä, mutta puoli seitsemän lenkkien lisäksi hän tekee spurttejaan myös yöaikaan. Öisin varvastossuista lähtevä ääni on melkoinen. Silloin hän myös saattaa vetäistä useamman rundin putkeen. Kämppikseni kerran kävi melko tiukasti kysymässä häneltä aamuyön pikkutunteina, että mahtaako treenissä mennä vielä kauan. Vastausta ei tullut, mutta sen jälkeen hän ei ole juoksulenkkejään enää öisin tehnyt.

3. Äidinmaitokorvikkeet tiskin takana

Suomessa kassan takana ovat tupakkatuotteet, täällä kalliit alkoholit ja äidinmaitokorvikkeet. Kaikkein kalleimmat alkoholit ovat siellä luultavasti siksi, ettei niitä varastettaisi. Äidinmaitokorvikkeet taas on sijoitettu tiukkaan talteen kiinalaisten vuoksi.

Kiinassa (siis Manner-Kiinassa) oli kymmenisen vuotta sitten iso skandaali, kun maitojauheista löytyi myrkyllisiä teollisuuskemikaaleja. Kymmeniä tuhansia lapsia sairastui ja muutamia jopa kuoli. Tämän seurauksena kiinalaiset eivät vieläkään luota paikallisiin tuotteisiin, vaan tänne Hongkongiin tullaan laumoittain laadukkaampien äidinmaitokorvikkeiden perässä.

Tilanne johti siihen, että äidinmaitokorvikehyllyt olivat tyhjiä. Tämän vuoksi Hongkong alkoi rajoittaa äidinmaitokorvikkeiden myyntiä mannerkiinalaisille. Samalla jauheet laitettiin kassatyöntekijöiden valvottaviksi kassojen taakse.

4. Vapaan median vastustaminen

Viestinnän kursseilla luennon loppuosa käytetään aina keskusteluun, jossa puimme erilaisia mediaan liittyviä aiheita. Ensin joku meistä pitää esitelmän päivän aiheesta, ja sitten kaikki kertovat mielipiteensä aiheesta hyvin perusteluin. Kurssin alkupuoliskolla kävimme läpi vapaata mediaa. Kurssilla on mun lisäksi vaihtarit Ranskasta ja Sveitsistä. Me kolme olimme sitä mieltä, että vapaa media on hyvä asia ja edellytys demokratialle. Kaikki paikalliset olivat kuitenkin toista mieltä.

Heidän mukaansa on hyvä asia, että valtio puuttuu ja sääntelee sitä, mistä uutisissa saadaan puhua. Heidän perustelunsa oli lähinnä se, että muuten media loukkaisi ihmisiä kertomalla heistä juoruja ja valheita. Jopa professori koitti lopulta kertoa heille, ettei vapaa media voi kirjoittaa täysin vapaasti mistä tahansa, vaan noudattaa edelleen lakeja ja muita sääntöjä. Paikalliset opiskelijat olivat lopulta silti sitä mieltä, että valtion pitää säädellä mediaa. Se oli todella yllättävää, sillä he ovat kaikki journalismin ja viestinnän opiskelijoita.

Aamupalaksi ois tarjolla puuroa kinkulla ja maissilla

Kauppojen vihannekset on usein ihan jättikokoisia

Japanilaiskaupoista voi löytyä ihan mitä vaan. Sen jälkeen kun sain hampurilaisesta ruokamyrkytyksen, there has been a doubt that hamburger is delicious at all.

5. Rahapalkinnot

Kiinalaisen uuden vuoden aikaan täällä on tapana antaa punaisia kirjekuoria, joissa on rahaa. Perinteisesti sukulaiset antavat niitä lapsille, mutta myös työnantajat työntekijöilleen. Meillä oli illallistapahtuma, Poon Choi dinner, jossa oli lähemmäs sata arvontaa, joiden palkintoina oli näitä punaisia kuoria. Kirjekuorien rahat tulivat lahoituksina opettajilta. Palkinnot olivat 11–60 euron väliltä. Lisäksi osa sai lahjakortteja.

Uuden vuoden lisäksi osa opettajista on palkinnut punaisilla kirjekuorilla oppilaita tunneilla. Rahapalkinto punaisessa kuoressa on osunut esimerkiksi ryhmän parhaasta tenttituloksesta tai esitelmästä. Suomessa tällainen taitaisi olla vastoin lakeja.

Rahapalkintoja on tarjolla myös kyselyistä. Tällä hetkellä opiskelija-asuntola kerää meidän mielipiteitä asuntolan puitteista. Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan noin kuuden euron palkinto.

Huima melkein kuuden euron palkinto arvonnan pottina!

6. Maassa istuskelevat ihmiset sunnuntaisin

Etenkin keskustan alue Hong Kong Islandilla täytyy viikonloppuisin kaduilla ja maassa istuvista ihmisistä. Heillä on mukanaan kunnon eväät, usein näkee esimerkiksi kokonaisia kakkuja. Monesti he myös jumppaavat tai tanssivat yhdessä musiikin tahtiin. Meininki on yleensä varsin iloinen. He saapuvat pahvialustojensa kanssa sunnuntaiaamuna ja katoavat illan aikana.

Katsoin dokumentin Hongkongista ja kyselin paikallisilta ystäviltäni lisää. Porukka on pääosin filippiiniläisiä kodinhoitajia, joiden viikon ainoa vapaapäivä on sunnuntai. Monet heistä ovat perheellisiä, jotka ovat jättäneet lapsensa Filippiineille ja tulleet Hongkongiin paremman palkkatason takia. He asuvat isäntäperheissä, joten kavereiden näkeminen "kotona" ei onnistu, ja siksi he tapaavat ulkoilmassa Hongkongin kaduilla.

Okei tää kuva ei oo sunnuntailta, vaan kiinalaisen uudenvuoden juhlinnasta

7. Koulun varoitukset

Koulu on hyvin ahkera varoittamaan oppilaita milloin mistäkin asioista. Hissit ja ilmoitustaulut sekä koulurakennuksissa että asuntolassa ovat täynnä erilaisia lappusia. Toisinaan ne ovat esimerkiksi ilmoituksia tulevista vesikatkoksista, mutta usein joukossa on myös henkilökohtaisempaa settiä.

Tammikuusta lähtien seinillä on ollut myös lappuja nettideittailun vaaroista, cat fish -ilmiöstä ja seksuaalisesta häirinnästä. Ymmärrän, että nuorten on hyvä tiedostaa tällaiset riskit, mutta en näe että Suomessa korkeakoulujen tai HOAS:n kämppien hissit päällystettäisiin tällaisilla valistavilla lapuilla.


Yhdessä hissin lapuista varoitetaan siitä, että jos opiskelijat eivät opi olemaan hiljaa öisin, joku koulun naapurissa asuva saattaa soittaa medialle.

Lappujen lisäksi koulun tiloissa on paljon isoja varoituskylttejä. Aina en ole ymmärtänyt, mikä tilassa on niin kovin vaarallista, että siitä pitää niin näkyvästi ja isosti varoittaa.

 

 

Välillä varoitukset on ihan paikallaankin, kuten vaikka eilen kun myrsky jylläsi Hongkongissa

8. Sairausloman puuttuminen

Paikallisten mukaan täällä ei ole palkallista sairauslomaa. Jos olet kipeä, heität maskin naamallesi ja menet töihin, tai vakavammassa tapauksessa jäät kotiin, mutta et saa palkkaa. Sama pätee koulussa, sillä hyvin monesti opettajat ovat tulleet maski naamallaan kouluun ja ilmoittaneet olevansa kipeinä.

Yhdelle kurssille saimme ihan kirjalliset ohjeet siitä, miten toimia jos olemme kipeinä. Niissä kerrottiin, että pitää napata särkylääke ja c-vitamiinia, tulla tunnille ja tehdä parhaansa.

En ymmärrä, kuka hyötyy siitä, että työntekijä tai opiskelija tulee paikalle sairaana. Pahimmassa tapauksessa tauti tarttuu muihin, eikä kukaan ole töissä tai opiskeluissaan kipeänä parhaimmillaan.

Ilmankosteus on noussut nyt jo ajoittain 99 prosenttiin, joten Lakrisalitkin alkoivat muuttua nesteeksi. Eli ne piti tietenkin syödä pois äkkiä.