Mitä vaihtoon lähteminen vaati?

Jee paljon pyydetty toivepostaus vihdoin täällä! (Eli äiti kertoi, että siltä on kysytty tätä joskus.)

Ainakin Haaga-Heliassa kevään vaihtoon haetaan jo vuotta aiemmin. Kun hain vaihtoon, listasin viisi koulua hakukohteikseni. Ensimmäisenä minulla oli Hongkong ja muut kohteet olivat muistaakseni eurooppalaisia kouluja, sillä halusin kouluun, jossa voi opiskella journalismia ja viestintää. Esimerkiksi Etelä-Korea olisi kiinnostanut muuten, mutta en halunnut opiskella vain korealaista kulttuuria tai muita vapaavalintaisiin sisällytettäviä opintojaksoja.

Syksyllä sain tiedon siitä, että mut oli valittu Haaga-Helian puolesta opiskelijaksi tänne Hang Seng University of Hong Kongiin. Kouluhan oli vielä Hang Seng Management College siinä vaiheessa, kun hain tänne, mutta siitä tuli Hongkongin 11. yliopisto loppuvuodesta.

Lokakuussa oli vaihtoinfo, jossa saimme tietää tarkemmin, miten vaihtoon hakeminen käytännössä menee. Meille painotettiin, että vaikka emme olisi vielä saaneet hakupapereita, ketään ei ole unohdettu, ja kaikilla on reilusti aikaa täyttää paperit. Kaikille luvattiin tähän vähintään kaksi viikkoa.

Noh. Samana iltana sain sähköpostia, että tässä on muuten nämä sun hakupaperit. Perjantai-iltana saapuneiden papereiden täyttämiseen annettiin neljä arkipäivää.

Seuraavaan viikkoon en tehnyt käytännössä mitään muuta kuin sodin paperisotaa ja hoidin isoja kouludediksiä. Avasin juuri kalenterini tuolta viikolta, ja olen näköjään merkinnyt jopa sen ylös, milloin syön, jotta muistin ja ehdin ottaa sille aikaa. Annoin lähes kaikki työvuoroni pois, enkä ollut koulussakaan kuin vaihtoasioiden vuoksi. Jos en perunut menoja, jouduin vahtimaan sähköpostiani. Kavereita nähdessäni olin stressin takia pahalla tuulella.

Kouluun hakeminen

Vaihtokoulu lähetti Haaga-Heliaan hakemuksen, jonka vaihtokoordinaattori välitti minulle. Siinä kysyttiin muun muassa perustietoja, englannin kielen taitoa ja pääainetta. Itse kouluun hakeminen oli vaihtoon lähtemisen helpoin osa.

Kouluhakemuksen lisäksi täytettävänä oli lyhyt terveysselvitys, jossa kysytiin mahdollisia sairauksia ja lääkitystä niihin.

Viisumi ja varallisuustodistus

Koulu lähetti oman lomakkeensa lisäksi myös viisumihakemuksen paperit. Seitsemänsivuinen dokumentti piti täyttää sekä koneella että käsin, sillä monilta sivuilta piti yliviivata mustalla tussilla kohtia, jotka eivät koskeneet hakijaa.

Hakemuksessa kysyttiin myös esimerkiksi Hongkongissa elämisen kuluja, joita oli jokseenkin hankala arvioida etukäteen. Hongkongin valtio halusi tietää myös sen, kuinka rahoitan asumiseni täällä. Todisteeksi varallisuudesta piti toimittaa liitteitä. Koska en ehtinyt lyhyessä ajassa saada Kelalta todistusta siitä, että saan tukia, pyysin äitiäni pyytämään pankilta varallisuustodistuksen ja allekirjoittamaan paperin, jossa hän ilmoitti tukevansa vaihtoani. Lisäksi liitin mukaan todistuksen siitä, että Haaga-Helia maksoi minulle apurahan vaihtoon lähtemiseksi. Apurahan hakeminen oli tosi helppoa, eikä vaatinut kuin yhden lomakkeen täyttämisen sähköisesti.

Viisumiin vaadittiin luonnollisestikin myös kuva, jonka piti olla tietyn kokoinen. Valokuvaajan kanssa hämmästelimme sitä, että (ainakin joulukuussa 2018) Hongkongin viisumin kuvan koko on sama kuin Viron viisumin. Esimerkiksi Kiinan viisumiin vaadittu kuva oli täysin eri kokoa.

Vakuutukset

Koulu vaatii luonnollisesti myös matkavakuutuksen koko vaihto-opiskeluajalle. Mulla oli siinä pientä hässäkkää, jonka takia mulla oli just ennen vaihtoon lähtemistä itse asiassa kolme matkavakuutusta yhtä aikaa voimassa. Lopulta päädyin jättämään If:n matkavakuutuksen voimaan, koska mulla on muutkin vakuutukset siellä.

Koulu vaati myös englanninkielisen todistuksen vakuutuksen kattamista asioista ja sen voimassaolosta. Sen saaminen ei onnistunut annetussa aikaikkunassa, mutta lähetin sen koulun kansliaan kun olin jo täällä, eikä siitä tullut mitään sanomista. Muutama muistutussähköposti kyllä.

Kurssivalinnat

Oon muistaakseni kirjoitellutkin jo aiemmin, että koulun kurssivalintojen tekeminen oli alkuun aika työmaa. Mulla on sähköpostissa noin 20 erilaista versiota koulun kurssitarjonnasta, enkä edes tiedä, mitä niistä käyttäisin, jos mun pitäisi nyt muuttaa jotain. Ennen tänne lähtöä sain kolme eri versiota. Yhden saatteena olleessa meilissä kerrottiin, että kurssivalinnat tehdään vasta paikan päällä, mutta toisessa oli linkki lomakkeeseen, jossa kurssit kuitenkin valittiin.

Muutin mun lukujärjestystä paikan päällä vielä aika paljon. Se oli melko monimutkaista, mutta ei onneksi mahdotonta.

Haaga-Helia vaati myös learning agreement -lomakkeen lähettämistä, johon kerätään vaihdossa opiskeltavat kurssit ja ilmoitetaan, mitkä opintojaksot niillä aikoo korvata. Sen tekeminen oli melko helppoa, kun avuksi otti Haaga-Helian opintojaksosuunnitelman.

Kela ja muut viranomaiset

Onneksi mulla oli kokemusta jo aiemmin ulkomailla asumisesta, joten tiesin miten hoitaa asiat Kelan kanssa. Ilmoitin muuttavani ulkomaille opiskelijavaihdon vuoksi ja sain oikeuden Suomen sosiaaliturvaan ulkomaille. Hain opintotukea ulkomaille, yleistä asumistukea Suomen kotiini sekä ulkomaille myönnettävää opiskelijan asumistukea.

Tein matkustusilmoituksen ulkoministeriölle. Olin myös yhteydessä Suomen Hongkongin konsulaattiin jostain syystä, mutta en enää muista mikä asia oli.

Hongkongin viranomaisilta selvitin sähköpostitse muun muassa sitä, miten paljon saan tuoda lääkkeitäni maahan. Vastaukset tulivat usein todella nopeasti, ja jos joku taho ei tiennyt vastausta, sain aina yhteystiedot viranomaiselle, jolta kysyä neuvoa.

Ennen vaihtoon lähtemistä

Täytin siis paperit tietokoneella, jatkoin täyttämistä vielä käsin ja allekirjoitin ne kaikki. Sitten skannasin ne yhdeksi tiedostoksi ja tulostin kaikki. Lähetin paperit sähköisesti molempiin kouluihin ja vein koko printatun paperinivaskan vaihtokoordinaattorin postilaatikkoon. Hän lähetti paperit kuriirin kautta Hongkongiin, sillä koulu vaatii paperit pikatoimituksella fyysisesti tänne. Ainakin moniin eurooppalaisiin kouluihin hakeminen on jo täysin sähköistä, ehkä tännekin vielä jonain päivänä.

Ehdin lopulta täyttämään kaikki vaadittavat paperit annetussa tosi lyhyessä ajassa. Koulu haki viisumin puolestani, joten myös viisumipaperit lähetettiin kuriirin kautta.

Ennen vaihtoon lähtemistä sain sähköpostin siitä, että minut on hyväksytty kouluun. Lisäksi kuriiri toimitti minulle hyväksymiskirjeen ja viisumin, jonka liimasin passiini. Hyväksymiskirje tuli ottaa mukaan, jotta passin- ja viisumin tarkastuksessa pystyisi tarvittaessa osoittamaan opiskeluoikeutensa.

Melko nopeasti tuli myös lomake, jolla haettiin koulun asuntolasta asuntoa. Niitä ei riitä kaikille opiskelijoille, mutta vaihto-opiskelijat pääsevät kaikki asuntolaan. Kaikki koulun viralliset lomakkeet ovat Google Forms -lomakkeita. Asuntolahakemus, kurssivalinnat ja kaikki ilmoittautumiset hoidetaan niillä. Ainoa poikkeus ovat olleet vaihtarihakemukset, jotka sitten taas vaadittiin paperisina.

Tsekkasin myös tarvittavat rokotukset ja kävin ottamassa ne mitkä ehdin. Piikkikammoisen pelastus oli terveydenhoitajana työskentelevä kaveri. ❤️

Tänne saapuessa

Useammassakin paperissa luki, että tänne saapuessa on tärkeää painottaa virkailijalle tulevansa maahan opiskelijaviisumilla. Tiskillä viisumin taakse nidottiin paperilappunen, jossa lukee samoja tietoja kuin viisumissa. Joka kerta kun saavun takaisin tänne, saan uuden samanlaisen lappusen, mutta niitä ei ole ekan kerran jälkeen enää nidottu. Vanhoja ei kerätä pois, joten mulla alkaa olla aika hyvä kokoelma noita lappusia passin välissä. Viisumissa lukee, että jos noi lappuset hävittää, joutuu hakea uuden keskustan Immigration Towerista. Mun kaveri jostain syystä kokeili tän väitteen paikkaansa pitävyyttä, eikä kuulemma ole ollut mitään ongelmaa lähteä tai saapua maahan ilman lappusia.

Kun lähden tai saavun Hongkongiin ulkomaan matkoiltani, saan kävellä kentällä diplomaattien kaistaa opiskelijaviisumini vuoksi. Opin Phuketista tullessani, ettei minun tarvitse edes täyttää maahantulokaavaketta, sillä en ole täällä turistina. Hongkongin kentällä kaikki toimii kuin rasvattu, eikä pitkiä jonoja ole koskaan, mutta on aika luksusta kun ne lyhyetkin passijonot välttää kävelemällä suoraan vapaalle tiskille.

Heti ensimmäisellä viikolla orientaation yhteydessä täytettiin opiskelijakorttihakemus ja otettiin siihen tarvittava kuva. Kouluun pystytettiin valokuvauspiste meille vaihtareille, ja sitten kortit printattiin täällä koululla. Ne toimivat myös kulkukorttina koululla ja kotiavaimena. Lisäksi sinne voi ladata rahaa, jolla voi maksaa esimerkiksi pyykkikoneiden käyttöä ja kuntosalikäyntejä. Kortilla käytetään myös koulun tulostimia ja skannereita.

Hain nopeasti myös Octopus-kortin opiskelijastatuksella. Se on paikallinen matkakortti, joka toimii myös maksukorttina ja toisinaan myös epävirallisesti henkkareina. Octopusilla voi maksaa julkisen liikenteen lisäksi myös ruokakaupoissa, ravintoloissa, vaatekaupoissa ja Ikeassa. Oikeastaan ainoa paikka, jossa se ei käy on yömarkkinat ja muut katukojut.

Summa summarum vaihtoon lähteminen vaati aikamoisen paperisodan ja pitkää pinnaa, joka ei todellakaan ole mun vahvuus. Tulostin, skanneri ja puhelin olivat kovassa käytössä. Äiti ja isi olivat iso apu ja mahdollistivat mun tänne lähtemisen jeesaamalla mua ihan valtavasti tuon neljän hetkisen päivän aikana. Korkeat stressikäyrät, lyhyet yöunet ja kaikki vaiva kannatti kuitenkin, koska en ole katunut kertaakaan tänne lähtemistä. Tosin lentokentällä mietin hyvästejä jättäessä hetken aikaa, että teenkö virheen kun lähden. Onneksi jälkikäteen voi todeta, että en tehnyt!