The scariest moment of my life!

Huuuhhhuuuuh...

About tunti sitten tulin salilta, heitin avaimet keittiön pöydälle ja olin aikeissa mennä suihkuun. Samassa huomasin kauhukseni, että seinällä ruokapöydän yläpuolella on järkyttävän suuri hämähäkki.

Ensin jähmetyin kauhusta enkä tiennyt mitä tehdä. Sitten aloin kiljua täyttä kurkkua. Hämähäkki reagoi ääneen liikahtamalla ja siitä alkoi hysteerinen itku. Hetken kuluttua juoksin huoneeseeni puhelimen kanssa ja paiskasin oven kiinni! Soitin host isälle, ja kerroin itkien mikä kotona odotti toivoen saavani jonkun tuholaistorjunnan numeron. Host isä kyseli naureskellen hämiksen kokoa, ja totesi että taidan olla liian peloissani napatakseni sen kiinni. Puhelun lopettamisen jälkeen purskahdin hysteeriseen itkuun. Olin saanut ohjeet hyönteissuihkeen etsimisestä, oven avaamisesta ja hämähäkin suihkuttamisesta spraylla. Sitten vaan piti toivoa, että toi mun kämmenenkokoinen oksettava karvajalkainen ällötys suuntaisi ulos avoimesta ovesta...

Etsin kaapista nilkkurit, vedin hupparin tiukasti päälle ja aseistauduin Raidilla. Kävelin jalat kirjaimellisesti täristen takaisin ruokailutilaan. Kiljuin, itkin, huusin, kiroilin ja panikoin hyönteismyrkkyä suihkuttaessani! Ei se otus mihinkään ulos suunnannut, putosi vain seinältä lattialle kauheasti sätkien. En ole koskaan elämässäni pelännyt niin paljon! Lopulta hukutin sen hyönteismyrkkyyn niin ettei se enää edennyt, liikutteli vain rumia, pitkiä jalkojaan silloin tällöin. Itkin vähän lisää ja mietin, että mitäs nyt tehdään. Lopulta totesin ettei auta muu kuin saada se kammotus jollain keinolla ulos talosta. Hain ison laatikon, pudotin sen hämiksen päälle, ja työnsin varovasti paksun, ja vielä laatikkoa suuremman muovinpalasen sen alle, ja heitin hämähäkin pihalle.

Menin vihdoin suihkuun ja vollotin puoli tuntia. Sitten kokosin itseni ja mietin, että aikamoisen rohkea olin! Kohtasin yhden pahimmista peloistani ja vieläpä melko hyvällä menestyksellä; Martsa 1, hämis 0!

Asiat joita pelkään siis eniten koko maailmassa ovat hait, käärmeet ja hämähäkit -ja silti tulin tänne Australiaan. Saatan itkeä Suomessakin pienen hämähäkin jossain nähdessäni. Juttelin juuri tällä viikolla host isäni kanssa, ja mulle kerrottiin että asumme niin tropiikissa, etteivät hämähäkit oikein siedä tätä kuumuutta. Kaikki isoimmat ja myrkyllisimmät käärmeet taas asuvat tällä seudulla, mutta ne yleensä kiertävät ihmiset mahdollisimman kaukaa. Hämähäkit taas rakastavat kaikkea ihmisen etenkin metallista rakentamaa, ja niitä löytyykin lähes jokaisen naapuruston varastoista, lampuista, sekä metrotunneleista Sydneyn ja Melbournen lähistöllä, jossa säät ovat viileämmät. Hämähäkkeihin harvemmin kuulemma törmää Queenslandissa ainakaan talon sisällä. Yeah right.