Ngong Ping, Lantau ja Victoria Peak Maijan kanssa

Moni ehkä näkikin somesta, että Maija oli täällä käymässä. Olimme ensin viisi päivää Hongkongissa, sitten neljä päivää Singaporessa ja lopuksi vielä pari päivää täällä.

Esimmäiset viisi päivää menivät pitkälti Hongkongin turistinähtävyyksiin tutustuessa, shoppaillessa ja syödessä. Otimme hotellin läheltä kouluani, jotta en joutunut olemaan tunneilta pois.

Maija lensi tänne lauantaina ja ensimmäisen päivän otimme iisisti. Sunnuntaiaamuna lähdimme Ngong Ping 360° -köysiradalla Lantaun saarelle. Menimme metrolla Tung Chungin asemalle, josta kävelimme köysiradalle. Noin kuuden kilometrin matka köysiradalla Ngong Pingin kylään Lantaulle kesti 25 minuuttia. Kyösirata kulki meren ja vuoriston yllä. Näkymät olivat todella kauniit. Yhdensuuntainen matka maksoi alle 20 euroa ja menopaluun olisi saanut 25 eurolla.





Lantaulla kävimme ihastelemassa vuoren päällä istuskelevaa Tian Tan Buddhaa, eli maailman suurinta pronssista buddhapatsasta. Sinne vei 260 porrasta ja portaiden puolessa välissä oli hieman tungosta, kun iso joukko piti lepotaukoa.



Tian Tan Buddhaa ympäröi kuusi pienempää pronssipatsasta.

Kävimme myös buddhalaisessa Po Linin luostarissa, jossa innostuimme ottamaan kuvia värikkäiden temppelien siimeksessä. Yksi luostarirakennuksista on Grand Hall of Ten Thousand Buddhas, jossa on tuhansia kultaisia buddha-patsaita. Paikka on buddhalaisille pyhä, joten siellä oli valokuvauskielto.



Kiinassa lohikäärmettä pidetään kaikkein jaloimpana eläimenä, joka hallitsee säätä ja vettä.



Lantaun saari on myös vesipuhvelien koti. Niitä tuli vastaan mitä yllättävimmissä paikoissa. Puhvelit tallustelivat ihmisten keskellä ja välillä puskasta kuuluva meteli paljasti niiden olinpaikan luonnon keskellä. Sain videolle pätkän, jossa puhveli avaa tottuneesti roskiksen etsiäkseen syötävää sieltä.

Ympäri saarta oli kieltotauluja, jossa kerrottiin, ettei vesipuhveleita tai muita saaren eläimiä saa ruokkia. Välinpitämättömät kiinalaisturistit kuitenkin antoivat esimerkiksi pullaa ja valkoista leipää eläimille kielloista huolimatta.





Lyhyen kävelymatkan päässä luostarilta on vielä Wisdom Path -niminen alue, jossa on 38 kallion päälle pystytettyä paalua, joihin on kaiverrettu kiinankielistä tekstiä.




Ostimme vain yhdensuuntaisen matkan köysiradalle ja tajusimme tehneemme virheen siinä kohtaa, kun olisimme halunneet Lantaulta pois. Jono busseihin oli satoja metrejä pitkä, eivätkä taksit tule saarelle, ellei joku ole tulossa Hongkongin muilta saarilta Lantaulle. Onneksemme taksitolpalla seistessämme eräs paikallinen pariskunta kertoi tilanneensa juuri taksin ja kysyi, haluaisimmeko jakaa taksin heidän kanssaan.

Ngong Pingin kylään voi myös patikoida, mutta reitti näytti todella raskaalta ja patikointiin menee vähintään puoli päivää. Saarelle pääsee myös bussilla tai taksilla. Taksimatka on noin 20 euroa suuntaansa. Bussi on edullisin mutta hitain vaihtoehto, sillä bussireitit kiertävät ja matkassa Tung Chungiin voi kestää useampi tunti.

Lantaulle johtava patikointireitti köysiradalta kuvattuna.

Ngong Pingin jälkeen kävimme shoppailemassa Tung Chungin Outlet-ostarilla ja jatkoimme sen jälkeen Hongkongin saarelle Harbour Cityn ostoskeskukseen. Kävimme myös Tsim Sha Tsuin alueella ihailemassa Hongkongin saaren öistä siluettia.

Maanantai-iltana kävimme valofestivaaleilla Hong Kongin saarella. Olin ollut siellä kerran aiemmin vaihtarikaverieni kanssa, mutta edellisen visiittini jälkeen paikalle oli pystytetty seitsemän uutta teosta, joten uuttakin ihmeteltävää löytyi.

Valofestivaalin teoksia Hong Kongin saarella.

Myös rakennukset festivaalialueen takana on valaistu kiinalaisen uudenvuoden kunniaksi.

Tiistaina skippasin aamutuntini ja lähdimme heti aamusta Victoria Peakille, eli Hongkongin korkeimmalle mäelle. Matkasimme jyrkkää vuorenrinnettä kulkevalla raitiovaunulla ylös. Suosittelen lämpimästi ostamaan lipun etukäteen The Peakiin, sillä jonot lipputiskille ovat monen tunnin mittaiset. Paikalle kannattaa rientää heti aamusta, sillä jono kasvaa pidemmäksi koko ajan iltaa kohti mentäessä. Victoria Peakin huipulla on Sky Terrace, josta avautuu kaunis näkymä Hongkongin ja Kowloonin saarille. Sky Terrace on maksullinen, mutta paketti, johon sisältyi menopaluulippu ratikkaan sekä pääsy Sky Terracelle, maksoi vain kymmenisen euroa.

Metro kulki ajoittain todella jyrkässä kulmassa ylös, vaikka kuvassa mäki ei näytä kummoiselta.




Viimeiset illat menivät lähinnä shoppaillessa. Tarkoituksemme oli mennä yömarkkinoille, mutta emme koskaan päässeet sinne asti sillä pysäkki, josta meidän oli tarkoitus vaihtaa yömarkkinoille menevään metroon oli ostoskeskuksessa. Jämähdimme molempina iltoina ostoskeskuksen kauppoihin.

Kommentit